Vapaana kuljeskelevaan kissaan suhtaudutaan nykyään yhä kielteisemmin. Uuden järjestyslain mukaan määräykset, joissa kielletään päästämästä koiraa mm. lasten leikkipaikoille, koskevat myös kissaa. Kuitenkin kissoja näkee nykyään valitettavan usein irrallaan ulkona, yksin, ilman omistajan valvontaa.

Kissan asema lemmikkinä on yhä hyvin erilainen kuin koiran. Kissanomistajistakin suuri osa luulee kissan selviytyvän ulkosalla ja jotkut jopa luulevat kissan pärjäävän yksikseen luonnossa. Tämä ei ole totta. Kissa ei kuulu Suomen luontoon. Se ei kestä esimerkiksi pakkasta. Ulkona ilman valvontaa liikkuvaa kissaa uhkaavat monet muutkin vaarat kuten liikenne, myrkyt, väkivalta, taudit ja eksyminen. Jos annat kissasi kulkea vapaana, jätät lemmikkisi samalla näiden vaarojen armoille.

Eläinsuojelulain ja metsästyslain uudistuttua kissan lainsuoja on parantunut aikaisesta. Oman pihansa ulkopuolella kulkevaa kotikissaa ei saa enää tappaa. Kotikissan tappaminen on rikos ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen. Irrallaan tavattu kissa tulee toimittaa lähimpään löytöeläinkotiin. Löytöeläinkodillakaan kissaa ei voida kuitenkaan tunnistaa jonkun omaksi, jos se on ollut omilla teillään ja sillä ei ole esimerkiksi pantaa taikka valjaita joissa lukee omistajan yhteystiedot.

Turvallisin keino ulkoiluttaa kissaa, on siis rakentaa sille ulkotarha tai ulkoiluttaa sitä valjaissa. Pentukissa on helppo opettaa valjaisiin ja aikuisenkin kissan voi totuttaa niihin vähitellen. Aluksi voit totuttaa kissaa valjaisiin pitämällä sillä valjaita silloin, kun kissa tekee jotain itselleen mieluisaa, esimerkiksi leikkii tai syö. Kissanvaljaita saa muun muassa hyvin varustetuista eläinkaupoista.

”Mutta täytyyhän sen kissan päästä ulos tekemään tarpeitaan.” Tällaista kuulee myös usein syyksi, kun kissa liikkuu yksinään ulkona. Kaikilla kissoilla pitää olla sisällä hiekkalaatikko, johon ne voivat vapaasti tehdä tarpeensa. Kissa oppii sisäsiistiksi hyvin nopeasti, kun sille näytetään heti pennusta saakka missä sen hiekkalaatikko sijaitsee. ”Kissanvessaksi” sopii hyvin suuri, muovinen vati, joita voi ostaa eläinkaupoista. Kissanhiekkaa myyvät eläinkauppojen lisäksi lähes kaikki elintarvikekaupat.

Kyllähän kissa nauttii päästessään ulos raittiiseen ilmaan. Varsinkin leikkaamattomat kissat ovat aivan innoissaan kevään tullen. Mutta jos kissa on leikkaamaton ja se käy ulkoilemassa, se myös hyvin todennäköisesti tekee pentuja. Kissanpentujen söpöys on kuitenkin huono syy antaa kissan tehdä pentuja. Kissoja syntyy paljon enemmän kuin niille on hyviä koteja. Tuhansia kissoja hylätään joka vuosi.

Kissan leikkauttaminen on maaseudulla yhtä tärkeää kuin kaupungissa. Steriloimaton narttu voi saada pentuja jopa useita kertoja vuodessa. Myös kollikissa täytyy kastroida, sillä leikkaamaton kolli voi lähteä kauas kotoaan ja eksyä, jäädä auton alle tai muuten kokea kovan kohtalon. Kastroidut kollikissat eivät myöskään merkkaile nurkkia, joten ammoniakin hajuisilta nurkilta säästytään, kun kissa leikkautetaan. Leikattu kissa ei karkaile eikä lähde tappelemaan yhtä herkästi kuin leikkaamaton.

Hyvä kissanomistaja siis huolehtii lemmikistään, antaa sille rakkautta ja hellyyttä, hankkii riittävästi tietoa eläimestä ja suojelee kissaa kaikin mahdollisin tavoin sitä uhkaavilta vaaroilta. On vaikea kuvitella, että omistaja, joka esimerkiksi ”päästää” kissansa ulos yksinään, täyttää kaikki nämä hyvän kissanomistajan perusvelvollisuudet.

Neuvoja ja vinkkejä kissan hoidosta ja ulkoiluttamisesta saat esimerkiksi internetistä (mm. alla mainittujen yhdistysten sivuilta) ja kirjaston kissakirjoista. Eläinsuojeluyhdistyksiltä voi kysellä kissan ja muiden eläinten hoidosta ja muista mieltä askarruttavista eläinasioista. Myös kissayhdistykset neuvovat kissanhoitoon liittyvissä kysymyksissä.